On taas aika ottanut ja vieri/juoksi tänne saakka. Ja tästä eteenpäin.

Kuten blogin nimestäkin jo näkee, ollaan siis päästy vihdoin maalle muuttamaan, tänne Neuvosenniemeen :)

Kesä tekee jo kovasti tuloaan, puissa on jo pienet lehdet ja pitänyt häärätä kukkapenkkien kimpussa. Täällä lehti tulee puuhun aina hiukan myöhemmin kun kaupungissa (Kajaanissa) tai tuossa Paltamossa. Johtunee tuosta järvestä.

Muttamutta, mitäs meille kaikkea on ehtinyt tapahtua, no ihan ensin täytyy esitellä teille lukijoille meidän uusi perheenjäsen - ja yllätys yllätys se EI ole koira!!! :)

Hän on musta, kuten näkeekin ja kääpiöluppakorvakani, Lupuksi kutsutaan ja tyttö :)

Koirat oli alkuun ihme hoitovietin varassa tämän kaverin suhteen, Lupu on tottunut koiriin ja kissoihin jne, joten koirat ja niiden tungettelut ei tullut sille yllätyksenä.

Reilly koettaa kovasti leikkiä Lupun kanssa, mutta kun menee liian pitkälle, Lupu vetää köniin...

Lupu saa oman ulkoaitauksen pian, nyt sillä on väliaikainen viritelmä meidän vanhasta pentuaitauksesta. Herkkua sille on mustikan varvut, voikukanlehdet, koivun-ja pajunoksat. Myös kuulin että hän pitää omenapuunoksista, niitä pitää jostain haalia. Kuivattu leipä, porkkana, kurkku ja salaatti on jokapäiväinen eväs.

Muuto oli melkoinen rumba...huoh, tehtävää vieläkin olisi, muttei enää niin akuuttia. Hyvänä esimerkkinä kerron kuinka kaaostilanne meillä oli eräänä iltana, kun oli mummolan vanhat tavarat ja oman tavarat sisällä ja HUOM, nämä tavarat oli melkolailla sijoitettu keskelle n. 25 neliöiseen olohuoneeseen!!! Eli tavaraa siis oli. No mikä siitä teki sen kaaoksen, ei SUINKAAN ollut se tavara määrä olkkarissa vaan se, että meidän piti viedä 5 m pitkä mattorulla makuuhuoneeseen, jonne käynti olohuoneesta No ei siinäkään mitään, mutta kun viisaina (lue väsyneinä) ei jaksettu enää organisoida tilannetta, niin oltiiin makuuhuoneen vanhakirjahylly röijätty makuuhuoneen ja olohuoneen välille... Siitä sitten hommiin - jeah. Mikko sitten otti toisestapäästä mattorullaa ja minä toisesta ja eikun taivuttelemaan se ensin keittiöstä olkkariin, minä menin pitkin sohvaa sen toisen pään kanssa, että Mikko saa toisen pään taivutettua makkariin ja kun se rulla ei ollut ihan kevyt. Loppu hyvin kaikki hyvin, matto saatiin vielä samalle illalle paikoilleenkin

Sitten ollaan oltu hiukan hukassa, kun täällä ei ole niin kaappitilaa mitä oli entisessä kodissa. Tämä on sen  reilu 20 vuotta vanhempi talo niin saa miettiä että minne tungetaan kaikki maallinen krääsä. Ensi viikolla mennen asioille ja teetän parit kaapistot tänne.

Pääasia että viihtyy! Koirat viihtyy eikä huomaa omistajien hyyyyyvin "pientä" väsymystä lainkaan :) Ja mekin viihdytään, ei sen puoleen. Joka päivälle ei olla suunniteltu tekemistä, kun tosiaan akuuteimmat on ohi, nyt tehdän kun siltä tuntuu ja kun Mikko on kotona.

Ukkonen myskää, pitää lopettaa tältä erää, jatkan myöhemmin.

............................................................................................................................................................

Jatkuu taas. Saimme moottorisahan, tuliterän ja kevyen. Minä kun olen varsinainen metsuri niin Mikko nauroi että tällä niemellä ei ole kohta puun puuta pystyssä kun Sanna saa sahan ketösiin hahahahah. No ei varmaan niinkään, saisi maitten omistajille sanoa sitten että tein sen unissaan Raivaustöitä olisi ja polttopuun tarvetta myös ensi talveksi, että katsoo nyt mitä keksii ja mistä aloittaa.

Kävin fysioterapian tiimoilla 7 kertaa ratsastamassa. Olin varma, etten opi ikinä ravilla menemään, mutta voin ylpeänä todeta, sen opin ja hyvin! En ole koskaan ratsastanut, mutten myös pelkää hevosta lainkaan, joten se helpotti jo alkutaivalta. Hevonen on minulle eläin, jota arvostan, joka on äärettömän kaunis ja sielukas eläin, oli upea kokemus saada oppia ratsastamaan ja tätä aion jatkaa. Ratsastukseen minä voin repäistä sen ylimääräisen tunnin vuorokauteen milloin vain! Toivotaan että saan omankin hevosen laitettua joskus, se voisi olla sitten ehkä vuoden päästä. Täytyy ensin saada pelto kynnettyä ja laitettua kunnon heinä, jotta se oli sitten kans ravintorikasta. Ensimmäiseksi hevoseksi kaavailen eläkkeelle jäävää kouluratsua, katsotaan sitten jos joskus toisen otan, mikä se voisi olla

Tässäpä näitä kuulumisia, niin ja syy, miksi en ole paljoa päivittenyt sivuja ja kirjoitellut blogia on toivottoman hidas nettiyhteys! Mennä porskutetaan DNA-mokkulalla Meillä on nopeampaankin yhteyteen Wimax-peili, mutta kaapeli oli viallinen ja se on nyt KPO:lla (Kajaanin Puhelinosuuskunta) ja kunhan Mikko tulee kotia, laitetaan se sitten, samoin uusi ulko-ovi, raivataan, suunnitellaan mahdollista kylpyhuoneremonttia ja vaihdetaan auto ja ja ja ja ja .... hehehe, Mikko sanookin nykyään kun lähtee töihin, että hänellä alkaa nyt vapaa