Uudenkyläntien lauma

09.07.2008 - 11:44

Todella tuntuu, että vasta oli kesäkuun alku, nyt onkin jo heinäkuu pian puolessa välissä! Ilmat on olleet enempi kuin surkeat :( Nooh, ei sille vaan me voida mitään, tosin ehdottelin Mikolle ulkomaan matkaa, mutta ei taida onnistua tämän vuoden puolella vielä.
Ensi keväänä tulee pieni matka Saksaan, jos kaikki on/menee hyvin, lähdemme tekemään pienen "road tripin" autolla ja astuttamaan Gracien meidän omalla kasvatilla Shanella. Jos aika on joskus maaliskuussa, siellä on siis jo täysi kesä ja sehän passaa minulle :-)
No, kuten edellisistä kirjoituksista esille taisi tulla, että rakastan kesää, uimista ja kaikkea kesään liittyvää paitsi hyttysiä, niin eipä ole tarvinnut tänä kesänä rannalle paljoa pyrkiä, ei ole oikein voinut nauttia omasta uudesta terassista ja grillauksista, eikä ole auringonotto kelejäkään ollut monena päivänä - että tällainen kesä. Sunnylle lupasin että mennään uimaan, Sunny on uinut enemmän kuin minä, minä vain kerran.

No, muuta asiaa, meillä siis Kira ja Gracie kävivät lonkkakuvissa toukokuun alussa, molemmat lähti A:na ja tulivat A:na, samoin kyynäret terveet 0/0, mutta tuo kennelliiton toiminta jaksaa vain ihmetyttää, ei vain minua, myös monia monia muita. Huvittavaa, esim. se, että Gracien lonkkatulos oli jalostunetissä, mutta ei kyynäriä eikä ylipäänsä koirantietoja, eipä tullut maksulappujakaan, kun taas Kirasta tuli ensin maksulappu ja sitten tuli tulokset nettiin...jeps joo. Pääasia on se, että tytöt ovat terveitä ja huikea A-tulos!

Mutta taas koiramaailman, ruokinnan ja elintapojen ihmettelyä ja vertailua tuli tehtyä, kun tulikin sama tulos tyttösille. Juttujan on siis näin, että Kira on tullut Saksasta, tutkituista suvuista, on muistaakseni 2. tai 3:nen sukupolven BARF-koira. Paljon jo pentuna ulkona, paljon siis lääniä ja vapaata liikuntaa, kun taas Gracie tuli USA:sta aivan totaalisen eri olosuhteista, tarhakoira, syönyt aina nappulaa ja taatulla myös suku aina samoin, ja siellä ei ole sukua lonkkatutkittu eli emme tiedä taustasta. Ei ole saanut samanlaista vapaata monimuotoista liikuntaa, niin tosiaan sama terve lonkkatulos. Tässä ei siis ole varmaan ollut paljon muulla, kuin terveellä suvulla merkitystä ja okay tottakait ruokinnalla, ehkä Gracie ei ole saanut pentuna liian vahvaa ruokaa, hänen luusto on upea ja hän on kookas narttu, Kira söi ja syö edelleen meillä raakaa ruokaa, enkä viilannut pilkkua annoksissa, mutta näin aina kasvavasta että meneekö se nyt ihan pyllylleen vai ei ja ilmeisesti kaikki on mennyt ruokinnan suhteen hyvin - molemmilla.
No tällaista ajatusta.

On ollut mukavaa nähdä taas Ritan pentuja, kylässä on käynyt Nita, sitten eillen kävi Oulun liepeiltä näytillä Veera, huomenna menen katsomaan Nelliä, jonka sijoitin, Ricoa näin juhannuksen jälkeen. Kovin kaikki ovat samankaltaisia, ihmetyttää ihan, kun sukusiitos aste taisi olla 0%. Kivoja pentuja kaikki!

Olen menossa 1.8. Kuopioon Collieiden erikoisnäyttelyyn, kummallisinta on se, ettö ihan ilman omaa koiraa! Siis turistiksi. Esitän oman kasvatin Mennin ja Veeran, Menni menee junnunarttuhin ja Veera pikkupentuhin, samoin Veeran sisko Nita tulee kanssa. On ihanaa päästä katsomaan collieita sinne missä niitä on kerralla sankoin joukoin, onhan edellisestä kerrasta aikaa...12 vuotta!

Sitten meikäläisen toikkarointiin...
Muuten kesä on mennyt hieman laiskotellessa ja leffoja katsellessa, ylipäänsä ollessa vaan. Tyttöillä on ollut kivasti toinen toisensa jälkeen karvanlähtö, eli siivottua tulee melkein joka päivä. Maalla oltiin viimeksi juhannuksena 4 päivää ja huomasin, että neideillä riistäytyi vapaus melkoisesti tassuista maaseudun rauhassa, jossa he todella saattoivat ravata sisään ulos koko päivän, mistä huomasin sen? No siitä, kun tultiin kaupunkiin, niin niillä oli tainnut jäädä "laidun vaihde" päälle, eli ei siis silmiä ei korvia vaan puikkonokka edellä vaan painattivat menemään. Niimpä täytyi ottaa hiukan "kurinpalautusta" siis kouluttaa, muutama toko-juttu, paikallaanoloa, luoksetuloa ja mieletön namipalkka, näin ne taas tottelee hetken paremmin...Tosin kun en olisi niin laiska, niin kouluttaa tulisi pikkujuttuja päivittäin.
Toikkaroinnista, sanan merkitys tulee pian selväksi kaikille:
Eillen aamulla, olin tuossa takapihalta lähtevässä metsässä koirien kanssa jalassani vain crocsit, toki nyt ymmärrän, että metsään jossa tikkuja ja kantoja ja kaikkea TERÄVÄÄ niin ei niissä tossuissa sinne mennä! Niin, olin siis metsässä ja yhtäkkiä joku tupsahti kannan läpi ja tuikkasi minua kantapäähän aikas napakkaan. Etsin lähimmän puun josta sain tukea ja tempaisin sellaisen oksaisen puukalikan kengästä irti, sen enempiä tuumimatta jatkoin matkaa - muutaman askeleen verran, sitten oli tarkistettava tuliko siihen oikeesti jotain, tulihan siihen. Jalassani oli reikä, josta tuli verta, sen jälkeen järkyttävä kipu! Minulla on korkea kipukynnys todella, mutta tuntui että kantapää halkeaa. Kotia oli matkaa noin 30m ja se tuntui kilometrille. Pääsin sisään, huusin Mikolle että tulee katsomaan kun sattui niin tajuttoman paljon. No ei siinnä mitään sen kummempaa, haava puhdistettiin ja otin särkylääkettä, mutta tassutella sillä ei voi. Ehkä sitä joutuu lääkärille näyttämään. Kävin kuitenkin illalla tunnin metsälenkin, en kuitenkaan crocseissa ;-) mutta olihan se sellaista könkkäämistä, sitten koirat vahtaa, että mikä ihme sillä on hätänä. Tänään aion kanssa painattaa koirien kanssa pitkin maita ja mantuja, lähes normaaliin tapaan. Haaverin lopuksi, Mikko tuumasi, että aikoo ostaa minulle turvakengät metsälenkkejä varten hahahaa :-))

Että tällaista, mitään muuta ihmeellistä ei ole tapahtunut.

0 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Kiirettä

26.05.2008 - 13:55

Kiitän suuresti tätä kautta, että ihanat kasvattien omistajat ovat jaksaneet laittaa kuvia!!! Ritan pennuista tulee niin aktiivisesti kuvia, että on todella positiivista :)
Vanhemmistakin pentueista laittakaa kuvia tulemaan jos mahdollista, niitä on todella kiva katsella ja päivittää sivuillekin - kunhan ehdin.
Sivuja on kyllä tarkoitus päivittää ja Astrologia -ja Narnia-pentuuesta laitella uusia kuvia joita olen saanut, nou hätä. Aika ei nyt ole riittänyt kuin hengittämiseen ja ulkoiluun koirien kanssa.
Ensi viikolla se kaikki hellittää ja alkaa odotettu kesäloma!

Pesin eillen ikkunoita ja oli kyllä enemmän kuin huvittavaa, kun tytöt (laumamme on siis tyttö lauma) olivat piirrelleet nenuillaan omia juttuja ikkunoihin... Talvella kun lumet tuli katolta, oli lunta keittiön ikkunan alareunaan saakka. Gracie hönki, kirjaimellisesti hönki kuono kiinni lasissa ja katseli keittiöön ulkoa. Jo pelotti että milloin se tulee raamit kaulassa sisään... Tuosta hulivili huldasta en ihmettelisi :) No, keittiön ikkuna oli sitten todella sen näköinen.

Gracie alkaa hahmottaa pihamme rajat, naapurissa kun on ne herkulliset linnun ruoat, niitä siis neiti tahtoisi mennä syömään. En ole kieltänyt Gracia missään vaiheessa, kun se sinne HÖNKIIIII niin otan vinkilelun tai namipussin yms ja lähden juoksemaan eri suuntaan, en sano hänelle mitään vaan heitän lelun tai annan namin ja jatkan sitten leikkillä jne. Koen, etä se "ei" ja muut kieltosanat vaan aihetuttaa sen, että tyttö ajattelee tämän olevan hyvää huomiota häneen. Se kun on niin luupää, ettei kielloista piittaa. Näin huomasin, että kun noteeraan hänen vinkeet vain juoksemalla eri suuntaan huutamalla taikasanan "keksi" tai vinguttamalla jotain, hän tulee tuulispäänä.
Nyt aamulla Gracie katseli jo naapurin lintulautaa vesi kielellä, sanoin vain keksi ja aloin palloa nakella, niimpä neiti unohti lintulaudan eikä lähtenyt sinne lainkaan. Ehkä se oppii, tosin pian on piha kokonaan aidattu, niin ei huolta. Mutta nyt tulee hyvää kontaktikoulutusta annettua sille ja opitaan tuntemaan toisiamme.

Kesäkuussa alamme taas Kiran kanssa tokoilla aktiivisesti. Onkin nyt jäänyt vähemmälle ja näkee kuinka Kira sitä janoaa. Sillä on todella kova halu tehdä näitä juttuja, sinällään helppo kouluttaa, mutta jotku vinkeet tekee siitä haastavan, esim kun häntä tahtoo "pentuna" kiinnostaa vielä niin paljon naapurin nakit :D haha No mutta ei siinnä auta kun reenata kontaktia ja kontaktia.

Tänään mennään koirien kanssa hiekkamontuille, täytyy saada tyttöille lihas treeniä. Ihan kuin ei muuta olisi näin valmistujaisjuhlien alla ;-)

1 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Hei taas!

23.05.2008 - 14:08

On perjantain kunniaksi hiukan kirjoiteltava.

Valtakunnassa kaikki hyvin tai ainakin meidän "valtakunnassa". Koirat voi hyvin, mitä nyt turkki tippuu pian Kiralla ja siinnä sitä savottaa onkin. Graciellä lähti jo, vielä toki villa tuppoja lentelee. Sunny on tehnyt villan, ei päällyskarvaa juuri, tai oikeammin pituus turkista puuttuu. Dori taitaa tehdä juoksua ja Rita puskee uutta karvaa - hyvä, tyttö on ollut aivan järkky karsea turkkinsa pudotettua totaalisesti :)
No tämän päälle pihatöitten vuoksi nurmikko meni mullalle suurimmaksi osaksi ja odotetaan että uutta tulisi...Eli hommat ei lopu, no ei todellakaan, 31.5. on valmistujaisjuhlat meillä, valmistutaan siskon kanssa yhtäaikaa, täytyisi alkaa pesemään ikkunoita jne. Mutta sitten koettaa kesä ja se tietää minulle lomaa ja yhteistä aikaa koirien kanssa aamusta iltaan, mikä sen parempaa.
Ei tarvitse tukka putkella aamuisin juosta, vaan saadaan tehdä metsälenkit kaikessa rauhassa ja koulutukseenkin jää aikaa paljon paljon enemmän kuin aikoihin. Koulutuksesta puheen ollen, sitä tytöt taitaa tarvitakin ;-) Huomaan, että kun nyt ollut kiireitä koulun lopputyön + muun kanssa, että tytöt vallan "hankalaksi" osaavat heittäytyä, kun taas on hetki heille koulutukseen, ovat kuin herran enkeleitä.
Vaikka pitkiä lenkkejä tehdään ja pyöräilykin osaksi lihas-treeniä otettiin, niin ei se niille riitä, nuori lauma kun on. Pääkoppa tarttee toimintaa, tiedetään.

Olinpa tässä yksi päivä kävelemässä vaaralle, siellä on vähän väliä joku suonsilmäke yms lätäkköä. Ameriikan idols Gracie ei hoksannut että pitkospuut ei ole kovin leveät sivuttais suunnassa ja tietty pitkokset meni hiukan vedealla siinnä kohtaa. Sain makeat naurut (hehe, toisen kustannuksella) kun neiti pulahti sukkeloon niiltä pitkospuilta. Sitten mieletön kuivattelu hepuli päälle. Muut katsoi tyyliin että "äiti, miks toi noin meni tekemään?". Gracie on hassu neiti, hymyilee jatkuaan, tai siis näyttää sille, aina iloinen höntti. Kira etsii kans takuulla aina metsän ainoat lätäköt, menee seisomaan keskelle ja juo, olen kovasti koettanut selittää, ettei niin kannata tehdä, vaan joisi reunalta, ei vaan jakeluun mene - miksiköhän?? :-))

Tämä viikko oli taas itselle helppoa, Mikko oli viikon töistä kotona, niimpä se tietää minulle aikaa nukkua hiukan pidempää. Mikko huolehtii koirien syönnit ja ulkoilut aamuisin, luksusta! Mutta pian hän taas lähtee Ruotsiin ajamaan ja käy vain viikonloppuisin, mutta onneksi alkaa itsellä lomakausi, ei tarvii koirien olla niin paljon yksin.

Kesällä haistellaan taas uusia tuulia, joitain näyttelyitä olen miettinyt, mutta ei oikein turkkia kenelläkään, ehkä Doria voisi käyttää, katsoo nyt. Uusia tulokkaita, pientä suurta...saa nyt nähdä. ;-)
Suurimmaksi osaksi, jos kelit sallii, vietämme aikaa mökillä, rannalla ja taatulla grillaten! :-)

1 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Pitkästä aikaa

30.04.2008 - 11:50

Näin vappu-aattona ajattelin hiljaisen työpäivän aikana alkaa kirjoittaa jotain niitänäitä-kuulumisia.

Talvi, hanget ja jäät ovat taakse jäänyttä aikaa, aika menee todella nopeaan. Itse olen henkeen ja vereen kesän ja lämpimän ystävä, mutta kyllä tuo lopputalvi oli oikein mukavaa aikaa, kunnes se talvikin meille vihdoin helmi-maaliskuussa tuli. Oli ihanaa mennä hankia pitkin koirien kanssa ja oli valoisaa ja puhdasta.
Nyt täytyy todeta, että ei ollut taaskaan oikein tympeitä loskakelejä. Hyvä niin!
Mutta likaa on kyllä, hiekkaa yms. se on tätä aikaa se, ja kestää yleensä onneksi vain hetken.
Koirien valkoiset töppöset ovat ihan muuta kuin valkoiset, loppu lumi on todella likaista ja katujen hiekkapölyt tarttuu koiriin. Pian me päästään nauttimaan Oulujärvestä uudessa olomuodossa, kun jäät sulaa ja pääsemme koirien kanssa uimaan, jee!!! Meillä porukka rakastaa sitä yli kaiken ja tämä mamma kanssa, tunnustaudun vesipedoksi, Mikko ei niinkään, koirat kyllä huolehtii Mikon kastelusta :-) Mukavaa vilvoitusta kuuman päivän keskellä, kun märät koirat ryntää järvestä rantaa päristelemään, kohteena tietty lähinnä oleva ihminen, hehe.

Kesällä mökki naapureilla on hauskaa (luulen) kun meikäläinen kroolaa mieletön "karvamatto" perässä, sitten kuuluu vielä ylimääräinen ujellus, kun Sunny paimentaa minua, sen ujellus on loputon, kunnes rantaudutaan. Haukku alkaa justiin, kun otan askeleenkin rantaa kohti :-) Ai että, eipä malttaisi odottaa lämpimiä kesäpäiviä, mökkeilyä ja rantaa! Rennosta meiningistä en tiedä, no kyllä se sitä on, jos vain koirat osaisi haukkua hiljempaa.

Näyttelyissä ollaan nyt käyty kaksi kertaa, Kira 2 x EH 4 ja Gracie esiintyi yhdesti Jyväskylässä ollen EH 2. Vielä yksi show Viitasaarella, siellä onkin pienesti yli 90 collikkaa! (EH=erittäin hyvä)
Kira on niin vilkas, että se kehässä olo on aikas - no sanoisin mielenkiintoista. Koira aloitti tokoillen (tottelevaisuuskoulutus) elämänsä meillä, niin sehän istua läpsähtää heti kun pitäisi rundin jälkeen seisahtaa kehässä. Aina, ihan aina olen pennut opettanut ensin seisomaan. Ensimmäiset puolivuotta satunnaisesti kokeillaan istumista, mutta koiran tulee seistä kauniisti ja siinnä se paikka-sanaakin oppii hiljattain sekä kaunista hihnassa liikkumista. Siispä totean, tästä edeskin päin pennut oppii ensin seisomaan, sitten muut hommat perässä, kylläpä nuo yhteiskuntakelpoisia ovat silti olleet/sellaisiksi tulleet.

Gracie on näyttelykoulutettu jo USA:ssa, mutta tyttösellä riittää virtaa siihen, ettei ihan aloillaan malttaisi olla, tiedä vaikka joku syö hänen makupalat!! :-)) Mutta niin, harjoitus tekee mestarin...jotku vaan ovat syntyneet esiintymään, kuten meidän Sunny the sweetest girl in the world! Sunnyn jälkeläisetkin omaavat taidon lähes luonnostaan.

Graciestä sen verran mainittakoon ja hänen ihan "pienestä" ahneudesta ruokaan, että naapurin linnun ruokapaikka on mieletön huima löytö - huom! Gracien mielestä...jep jep.
Se sukeltaa sinne heti kun vain silmä välttää, maistuu talipallot ja siemmenet. Onneksi naapurit ovat mukavaa väkeä ja heillä kiltti dobberi-poika Roope, ovat siis koiraihmisiä, mutta silti saa naama punaisena ameriikan-berttaa naapurin pihasta hakea. Nooh, kunhan routa sulaa, niin aitausta vaan lykkäämään pihaan.

Ilma on lämmin, mieli halajaa jo kotia.

0 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti